TANSSILLISEN LIIKUNNAN HYÖTYJÄ

Zumba® on tanssillisen musiikkiliikunnan lisäksi aivojumppaa

"Musiikki on kuuluvaa liikettä - liike on näkyvää musiikkia" (Èmile Jaques-Dalcroze)

Musiikin ja liikunnan yhdistäminen on luonnollista, koska musiikilla ja liikunnalla on paljon yhteisiä tekijöitä, kuten syke, rytmi, tempo, harmonia sekä voiman ja tempon vaihtelu. Rytmiin liittyy aina motorinen elämys ja vastaavasti liikuntaa liittyy aina rytmielämys. Musiikin yhdistäminen liikkeeseen saa ihmisen toimimaan kokonaisvaltaisesti. Musiikin mukaan liikkuessaan jokainen saa mahdollisuuden myös musisoida musikaalisuuden asteesta riippumatta. Musiikkiliikunnan on todettu vaikuttavan positiivisesti rytmitajun, keskittymis- ja kuuntelukyvyn, reaktio ja koordinaatiokyvyn, kontakti- ja kommunikointikyvyn sekä liikunnallisten valmiuksien kehittymiseen. Musiikki koskettaa ihmisen kehoa, mieltä, sydäntä, tunteita, toiveita ja pelkoja.

Pitkään ajateltiin, että aikuisen aivoissa ei synny uusia hermosoluja. Tämä on nyttemmin osoittautunut virheelliseksi käsitykseksi: soluja syntyy kaikkina ikäkausina vauvasta vaariin. Erityisesti uuden oppiminen ja liikunta pitävät uudet hermosolut elossa ja edistävät näin aivojen kykyä uusiutua. Uuden oppiminen pitää aivojen muokkautumiskyvyn hyvänä, mikä on tärkeää terveydelle ja toimintakyvyn säilymiselle. Erityisen tehokasta on liikunta, sillä se parantaa verenkiertoa. Näin aivot saavat tehokkaamiin polttoainetta ja pystyvät parempiin suorituksiin.

Aivoja ja kehoa yhdistävät selkäydin ja siitä haaroittuva ääreishermosto. Aivoista raajoihin päin kulkevat hermot vievät käskyjä lihaksille kun taas raajoista aivoihin kulkevat hermot tuovat aistitietoa. Ihminen oppii, kun hän tekee jotain uutta. Oppimisen aikana aivoissa syntyy uusia yhteyksiä olemassa olevien hermosolujen välille. Samalla käyttämättömät yhteydet häviävät. Uuden oppiminen vaikuttaa myös niin, että aivoissa syntyvät uudet hermosolut pysyvät elossa pitempään.

Paitsi ajatustyö myös kaikenlainen uusi konkreettinen tekeminen pitää aivot kaunnossa. Hyödyllisintä lienee tekeminen, jossa sekä aivot että keho joutuvat koetukselle. Tällaisesta tekemisestä esimerkkeinä ovat koordinaatiota ja uusien kuvioiden ja askelien oppimista vaativan zumban lisäksi myös vaikkapa rakennuspuuhat ja puutarhatyöt. Näissä jälkimmäisissäkin hiki virtaa, minkä lisäksi joutuu suunnittelemaan toteutusta sekä ratkomaan vastaan tulevia ongelmia.

Musiikki motivoi, kannustaa, parantaa reaktiokykyä, auttaa jaksamaan, lisää kestävyyttä ja kohottaa mielialaa.

Musiikki on väline, joka tekee harjoittelusta sekä hauskaa että erityisen tehokasta. Musiikki antaa lisää energiaa rankkaankin harjoitteluun ja motivoi ottamaan voimavaroistaan kaiken irti. Brunelin yliopistossa Lontoossa tehdyissä tutkimuksissa on todettu musiikin auttavan treenaamaan enemmän ja tehokkaammin sekä siirtävän uupumuksen tunnetta tuonnemmas. Musiikki myös tekee harjoittelusta hauskempaa. Tanskalaiset tutkimukset osoittavat, että musiikki edistää kahden hermoston välittäjäaineen, adrenaliinin ja dopamiinin tuotantoa. Adrenaliini tehostaa lihasten energiansaantia ja dopamiini kohentaa mielialaa. Musiikki vaikuttaa myös hermojärjestelmän siihen osaan, joka kontrolloi hengitystä ja sykettä. Lisäksi musiikki aktivoi molempia aivopuoliskoja: oikea aivopuolisko hahmottaa muun muassa musiikin sävyt ja harmonian, ja vasen aivopuolisko käsittelee musiikin rytmiä sekä sävelten kestoa.

Tanssi kuuluu kaikille! Se ei ole hengenvakavaa, vaan leikkiä. Tanssi avaa sisäisiä lukkoja ja päästää ilon esiin.

ZIN ja Lavis-ohjaaja Päivi Grundström